Ensimmäinen kohtaus.
Fores. Sali linnassa.
(Banquo tulee.)
BANQUO. Nyt olet se: kuningas, Cawdor, Glamis Ja kaikki, mitä ennustivat velhot.
Petosta vaan sun käyttäneesi pelkään.
Mut sanottiin tok', ett'ei sukuus jäis se, Vaan että kuningasten kanta-isäks Tulisin minä. Totuutta jos heiss' on
Ja sinusta, Macbeth, se selvään nähdään
Miks ei he minullenkin ennustajiks Ruveta vois ja toivoani nostaa?
Mut vaiti siitä!
(Torventoitauksia. Macbeth kuninkaana, Lady Macbeth
kuningattarena, Lenox, Rosse, hoviherroja, hovinaisia
ja seuralaisia tulee.)
MACBETH.
Tuossapa se paras On vieraamme!
LADY MACBETH.
Jos hän ois unhotettu, Ois suureen juhlahamme aukko jäänyt, Ja pilall' oisi kaikki.
MACBETH.
Tänä iltan'
On juhlapidot meillä, pyydän, että
Tulette tekin.
BANQUO.
Teidän korkeutenne Vaan käskeköön, ja velvollisuus teihin Mun sitoo siteill' ikikestävillä.
MACBETH. Lähdetten iltapuolla?
BANQUO.
Lähden, herra.
MACBETH. Tän päivän neuvotteluss' oisi muuten Mieltänne kuultu, jok' on aina viisas Ja onnekas; mut huomiseks se jääköön.
Kauasko matka on?
BANQUO.
Niin kauas, että
Se ajan täyttää tästä iltaan asti.
Paremmin jos ei hepo juokse, täytyy Yölt' ottaa lainaks pari synkkää tiimaa.
MACBETH. Pois älkää jääkö vaan!
BANQUO.
En, ruhtinaani.
MACBETH. Veriset lankomme ne Englannissa, Ma kuulen, piilevät ja Irlannissa.
Tunnustamatta julmaa isänmurhaans'
Valeita outoj' ajavat he kansaan.
Fores. Sali linnassa.
(Banquo tulee.)
BANQUO. Nyt olet se: kuningas, Cawdor, Glamis Ja kaikki, mitä ennustivat velhot.
Petosta vaan sun käyttäneesi pelkään.
Mut sanottiin tok', ett'ei sukuus jäis se, Vaan että kuningasten kanta-isäks Tulisin minä. Totuutta jos heiss' on
Ja sinusta, Macbeth, se selvään nähdään
Miks ei he minullenkin ennustajiks Ruveta vois ja toivoani nostaa?
Mut vaiti siitä!
(Torventoitauksia. Macbeth kuninkaana, Lady Macbeth
kuningattarena, Lenox, Rosse, hoviherroja, hovinaisia
ja seuralaisia tulee.)
MACBETH.
Tuossapa se paras On vieraamme!
LADY MACBETH.
Jos hän ois unhotettu, Ois suureen juhlahamme aukko jäänyt, Ja pilall' oisi kaikki.
MACBETH.
Tänä iltan'
On juhlapidot meillä, pyydän, että
Tulette tekin.
BANQUO.
Teidän korkeutenne Vaan käskeköön, ja velvollisuus teihin Mun sitoo siteill' ikikestävillä.
MACBETH. Lähdetten iltapuolla?
BANQUO.
Lähden, herra.
MACBETH. Tän päivän neuvotteluss' oisi muuten Mieltänne kuultu, jok' on aina viisas Ja onnekas; mut huomiseks se jääköön.
Kauasko matka on?
BANQUO.
Niin kauas, että
Se ajan täyttää tästä iltaan asti.
Paremmin jos ei hepo juokse, täytyy Yölt' ottaa lainaks pari synkkää tiimaa.
MACBETH. Pois älkää jääkö vaan!
BANQUO.
En, ruhtinaani.
MACBETH. Veriset lankomme ne Englannissa, Ma kuulen, piilevät ja Irlannissa.
Tunnustamatta julmaa isänmurhaans'
Valeita outoj' ajavat he kansaan.
