Ensimmäinen kohtaus.
Julkinen paikka.
(Simson ja Yrjö tulevat, miekka ja kilpi kädessä.)
SIMSON.
Toden totta, Yrjö, me emme anna hutikoida kanssamme.
YRJÖ. Emme suinkaan, silloinhan olisimme hutikoita.
SIMSON.
Näetkös, jos vimmastumme, niin hutikoimme heitä kalloon.
YRJÖ. Huhdo ensin hutikka omasta kallostasi, ennenkuin sen menetät.
SIMSON.
Minä isken vikkelästi, kun vauhtiin pääsen.
YRJÖ. Mutta sinua ei saa niin vikkelästi vauhtiin.
SIMSON.
Montaguen koirakin saa minut vauhtiin.
YRJÖ. Saada vauhtia on sama kuin paeta; mutta uljas mies pitää paikkansa;
siis, jos vauhtiin pääset, niin ajat käpälämäkeen.
SIMSON.
Sen talon koiratkin ajaa minut paikkani pitämään. Minä pidän seinää
vasten kaikki Montaguen rengit ja piiat.
YRJÖ. Se osoittaa, että olet heikko raukka, sillä heikoimmat turvauvat seinään.
SIMSON.
Oikein; ja senvuoksi vaimot heikompina astioina aina työnnetäänkin seinään. Siis, Montaguen rengit tuustaan seinästä pois, ja piiat työnnän seinään.
YRJÖ. Riita on herraimme ja meidän, heidän palvelijainsa, välillä.
SIMSON.
Yhdentekevä; minä rupean oikein hirmuksi. Kun olen taistellut renkien kanssa, alan julmaksi piioille: otan heiltä piikuuden.
YRJÖ. Piian-viranko?
SIMSON.
Piian-viran tai piikuuden; käsitä miten tahdot.
YRJÖ. Ne sen kyllä käsittävät, jotka sitä tuta saavat.
SIMSON.
Minua he kyllä saavat tuta, niin kauan kuin seisoa jaksan; tiedetäänhän että olen kelpo lihamöhkäle.
YRJÖ. Hyvä, ettet ole kala; jos kala olisit, niin olisit varmaan kapakala.
Paljasta pamppusi! Tuossa tulee Montaguen väkeä.
Julkinen paikka.
(Simson ja Yrjö tulevat, miekka ja kilpi kädessä.)
SIMSON.
Toden totta, Yrjö, me emme anna hutikoida kanssamme.
YRJÖ. Emme suinkaan, silloinhan olisimme hutikoita.
SIMSON.
Näetkös, jos vimmastumme, niin hutikoimme heitä kalloon.
YRJÖ. Huhdo ensin hutikka omasta kallostasi, ennenkuin sen menetät.
SIMSON.
Minä isken vikkelästi, kun vauhtiin pääsen.
YRJÖ. Mutta sinua ei saa niin vikkelästi vauhtiin.
SIMSON.
Montaguen koirakin saa minut vauhtiin.
YRJÖ. Saada vauhtia on sama kuin paeta; mutta uljas mies pitää paikkansa;
siis, jos vauhtiin pääset, niin ajat käpälämäkeen.
SIMSON.
Sen talon koiratkin ajaa minut paikkani pitämään. Minä pidän seinää
vasten kaikki Montaguen rengit ja piiat.
YRJÖ. Se osoittaa, että olet heikko raukka, sillä heikoimmat turvauvat seinään.
SIMSON.
Oikein; ja senvuoksi vaimot heikompina astioina aina työnnetäänkin seinään. Siis, Montaguen rengit tuustaan seinästä pois, ja piiat työnnän seinään.
YRJÖ. Riita on herraimme ja meidän, heidän palvelijainsa, välillä.
SIMSON.
Yhdentekevä; minä rupean oikein hirmuksi. Kun olen taistellut renkien kanssa, alan julmaksi piioille: otan heiltä piikuuden.
YRJÖ. Piian-viranko?
SIMSON.
Piian-viran tai piikuuden; käsitä miten tahdot.
YRJÖ. Ne sen kyllä käsittävät, jotka sitä tuta saavat.
SIMSON.
Minua he kyllä saavat tuta, niin kauan kuin seisoa jaksan; tiedetäänhän että olen kelpo lihamöhkäle.
YRJÖ. Hyvä, ettet ole kala; jos kala olisit, niin olisit varmaan kapakala.
Paljasta pamppusi! Tuossa tulee Montaguen väkeä.
